Lapsen- ja nuoren koulunkäyntiin liittyvien hankaluuksien taustalla voi olla moniakin eri syitä. Haasteita ylläpitävät tai/ja aiheuttavat syyt on hyvä selvittää, jotta lapsi saa tarvitsemansa avun, tuen ja ymmärryksen. Ensiarvoisen tärkeää on kuitenkin aloittaa tukitoimet heti kun lapsen haasteet ilmenevät, jolla turvataan lapselle mahdollisimman hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset. On tärkeä ymmärtää, mikä merkitys hankaluuksilla ja jatkuvilla epäonnistumisilla on lapsen itsetunnolle ja käsitykselle itsestä toimijana.

 

Lapsen ja nuoren haasteiden taustalla voi olla esimerkiksi ADHD, vaikea perhetilanne tai kouluun liittyvien sosiaalisten suhteiden vaikeudet. ADHD:n pääoireita ovat tarkkaavuuden- ja toiminnanohjauksen haasteet, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Oireiden ilmeneminen on hyvin yksilöllistä mutta yleensä viimeistään kouluiässä oireet aiheuttavat jo merkittävää toiminnallista haittaa. ADHD:n kanssa esiintyy usein oppimisvaikeuksia, jotka osaltaan hankaloittavat kouluselviytymistä. Yksilölliseen erityisyyteen liittyy usein oireita, jotka osaltaan aiheuttavat, mutta myös lisäävät riskiä sairastua mielenterveyden häiriöihin. Jatkuvat epäonnistumiset ja väärinymmärretyksi tulemiset vaikeuttavat lapsen selviytymistä koulumaailmassa sekä opillisesti että sosiaalisissa tilanteissa. Oli syy mikä tahansa, tärkeintä on, että lapsi saa apua.

​

Tukipalveluita pohdittaessa on tärkeä asettua lapsen äärelle, jotta yksilöllisesti suunniteltava apu ja tuki kohdentuu oikein ja kohtaaminen aidosti mahdollistuu. Lapsi voi suhtautua torjuvasti, jolloin on tärkeä ymmärtää, että lapsen tapa reagoida voi olla hänen tapansa pyrkiä suojautumaan.

Famoren koulunkäynnin tuki suunnitellaan lapsen ja perheen tarpeen mukaisiksi. Perheen mahdollisuudet ja voimavarat on tärkeä huomioida, jolloin on mahdollista mitoittaa tuki riittävän tukevaksi. Tuen tavoitteet muodostuvat yksilöllisesti mutta yleisesti tarkoituksena on turvata lapsen mahdollisuus osallistua opetukseen, tukea lapsen paluuta opetukseen ja tukea sekä vahvistaa lapsen pystyvyyden kokemusta ja positiivista minäkuvaa. Tuki voi olla tavoitteellista tai kannattelevaa.

​

Käytännössä koulunkäynnin tuki voi pitää sisällään opetussuunnitelman mukaista opetusta, läksyjen yhdessä tekemistä, kokeisiin harjoittelua, opiskelutaitojen harjoittelua tai esimerkiksi motivaatiotyöskentelyä pienten onnistumisten myötä. Tukea suunniteltaessa kontaktoidaan lapsen tilanteen kannalta olennaiset toimijat, joiden kanssa tehdään tarpeenmukaista yhteistyötä.