Search
  • Mia Björk-Niemi

NUORUUS, MIELI JA MIELENTERVEYS


Nuorten mielenterveydestä puhutaan ja kirjoitellaan melko paljon. Nuoruushan on mielenterveyden haaste nuorille ja heidän läheisilleen mutta myös yhteiskunnalle. Valtaosalla nuoruus ikävaiheena sujuu ilman mielenterveyden järkkymistä mutta on arvioitu että jopa joka viides nuori kärsii jossain vaiheessa jostakin mielenterveyden häiriöstä.

Mielenterveys ilmenee haluna sosiaaliseen kanssakäymiseen ja vuorovaikutukseen sekä kykynä selvityä haastavista elämäntilanteista. Hyvä mielenterveys auttaa selvitymään elämänmuutoksista ja kestämään ohimenevät ahdistuksen tunteet. Mielenterveys on läpi elämän muuttuva tila, jota voidaan vahvistaa opettelemalla mielenterveystaitoja sekä kehittämällä mielenterveyttä suojaavia tekijöitä. Nämä tekijät voivat olla joko sisäisiä kuten hyvä itsetunto tai ulkoisia kuten elinympäristö.

Suojaavat tekijät edistävät mielenterveyttä kun taas puolestaan haavoittavat tekijät voivat horjuttaa nuoren perusturvallisuuden tunnetta heikentäen näin ollen mielenterveyttä.


Nuorten mielenterveydestä puhuttaessa on oleellista muistaa että nuorten aivojen kehitys on kesken. Aivojen kehitys aikuisen tasolle jatkuu pitkälle yli 20 ikävuoden. Nuori ei siis ole mistään näkökulmasta katsottuna minikokoinen aikuinen, eikä hän aina näin ollen kykene käyttäytymään normien tai odotusten mukaisesti. Nuoren käytös voi olla hyvinkin impulsiivista, harkitsematonta ja tunteiden käsittely saattaa olla vaikeaa. Tämä heijastuu usein nuoren käytökseen aiheuttaen ristiriitoja esim kotona tai koulussa. Näistä syistä moni nuori onkin kasvaneessa riskissä suojaamattomille seksisuhteille, päihteidenkäytölle tai muulle harkitsemattomalle käyttäytymiselle. Mainittakoon että nuoren aivot ovat aikuisten aivoja herkempiä ulkoisten ärsykkeiden haitallisille vaikutuksille, kuten päihteille.




Nuoruusikää leimaa nopea kasvuvaihe niin psyykkisellä, fyysisellä kuin sosiaalisellakin tavalla. Nuori kokee valtavan paljon muutoksia niin itsessään kuin ympäristössäänkin. Oma itse on muuttuvassa tilassa. Nuori kokee muutoksia suhteessa omaan seksuaalisuuteen, kaveripiiriin ja vanhempiinsa. Nämä suuretkin ja välillä varsin nopeat muutokset voivat hämmentää nuorta ja ohimenevät tunne-elämän oireet kuuluvatkin usein nuoruuden kehitysvaiheisiin. On hyvä muistaa että nuoruus on osa ihmisen luonnollista elämänkaarta, ei mikään irrallinen kehitysvaihe. Ulospäin kehitys näkyy fyysisenä kasvuna ja muutoksina mutta kehitys on paljon muutakin kuin pelkkää pituuskasvua tai ulkonäön muokkaantumista ja nuoren psyykkinen kokemus itsestä muokkaantuu paljolti hänen kokemuksestaan fyysisestä minästä. Turvallinen kasvuympäristö ja riittävän tukevat aikuiset auttavat nuorta tasapainoisessa kehityksessä.



Nuori tarvitsee siis ympärilleen aikuisia, jotka huolehtivat nuoren turvallisuudesta, kasvusta ja kehityksestä. Päävastuu on useimmiten vanhemmilla mutta yleensä nuoren arkeen ja elämään kuuluu myös muita aikuisia ja toimijoita, joilla on oma osansa nuoren kasvatustyössä. Hyvä vanhemmuus kantaa läpi nuoruusvaiheen. Se vaatii joustoa, ymmärrystä ja sietokykyä. Vanhemmuuden tukena on nuorille suunnattuja yhteiskunnan peruspalveluita kuten koulu ja perusterveydenhuolto. Joskus nuori kuitenkin tarvitsee kasvuunsa vaativampaa asiantuntija arviota ja apua.


Nuorille suunnattujen palveluiden taso vaihtelee eri kuntien välillä suurestikin. Tavallisimpia nuorten hoitoa vaativia mielenterveyden oireita ovat pitkittynyt masennus, syömiseen liittyvät haasteet, voimakas ahdistus, päihteiden käyttöön liittyvät ongelmat ja poikkeava käyttäytyminen.

Kuntien peruspalveluiden hoidon ja arvioinnin piiriin kuuluu yleensä oireet, jotka eivät oleellisesti vaaranna nuoren toimintakykyä tai henkeä. Mikäli nuoren oirehdinta on voimakasta ja uhkaa selvästi nuoren kehitystä tai jopa henkeä on erikoissairaanhoidon arvio tärkeä.


Haasteena kuitenkin on että kaikille nuorille sopivien palveluiden taso ja määrä ei riitä kattamaan nuorten tarvitsemia tukitoimia. Nuorien avuntarvitsijoiden määrä on kasvanut ja oireet pahentuneet. Peruspalvelut ovat monin paikoin tukossa, samoin erikoissairaanhoito. Nuoret joutuvat usein odottamaan kohtuuttoman pitkään päästäkseen avun piiriin. Usein ensimmäinen kontakti onkin vasta ensimmäinen "luukku", jolla nuori käy kertomassa oireistaan. Tämän jälkeen voi hyvinkin olla edessä useita eri "luukkuja", kunnes nuori ehkä saa tarvitsemansa avun ja tuen. Käytän tarkoituksella sanaa "ehkä" koska liian usein avun saaminen jää vajaaksi osittain varmastikin johtuen jonotusajoista ja liian monella "luukulla" väsytetystä mielestä, joka on omiaan heikentämään nuoren luottamusta hoitaviin tahoihin tai uskoa parempaan tulevaisuuteen. On hyvä myös muistaa että nuorelle liian pitkään jatkunut kokemus itsestä masentuneena ja ahdistuneena voi ikäänkuin jäädä päälle. Käsitys itsestä jaksamattomana tai muuten kykenemättömänä ottamaan osaa yleensä normaalina pidettyihin nuoruusiän rientoihin voi aiheuttaa vakaviakin mielenterveyden haasteita pitkälle aikuisikään.


Mielenterveyden häiriöt ovat verrattain yleisiä ja monet mielenterveyshäiriöt ilmaantuvat ensi kertaa nuoruudessa. Nuorten kehitystä seurataan osittain toimintakykyä tarkastelemalla. Vakavissa häiriöissä nuoren kehitys jumittuu tai jopa taantuu. Onkin tärkeää tunnistaa oireet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta ongelmat eivät pääsisi kasautumaan ja oireet kroonistumaan.


Nuoren toimintakyvyn lasku näkyy usein sosiaalisten tilanteiden välttelynä, koulunkäyntivaikeuksina ja itsestä huolehtimisen vaikeutena. Kouluarvosanat saattavat laskea ja poissaolot lisääntyä. Kaverisuhteet jäävät joko kokonaan tai hiipuvat nuoren vetäytyessä. Toisaalta nuori saattaa myös hakeutua porukkaan, jossa esimerkiksi käytetään päihteitä tai käyttäydytään muuten itselle vahingollisesti.



Nuoruusiän mielenterveyden häiriöitä ovat masennusoireilu, syömishäiriöt, ahdistus-ja ahdistuneisuushäiriöt, käytöshäiriöt, tarkkaavuushäiriöt, päihdehäiriöt sekä psykoosi. Mainittakoon myös traumaattisten kokemusten merkitys.

Psyykkisiin häiriöihin voi liittyä itsetuhoisuutta. Itsetuhoisuutena pidetään kaikkia ajatuksia ja tekoja, jotka voivat vaarantaa nuoren terveyden tai hengen. Itsetuhokäyttäytyminen voi ilmetä esimerkiksi viiltelynä, itsemurha-ajatuksina tai yrityksinä, tai jopa itsemurhana. Liian suurta riskinottoa voidaan myös pitää itsetuhoisuutena. Itsetuhoisuuden hoidossa on tärkeää huomioida taustalla vaikuttavat mielenterveyden häiriöt sekä muut mahdolliset vaikuttavat tekijät kuten päihteidenkäyttö tai elinolosuhteet.



Nuorten mielenterveyden häiriöiden hoidossa on tärkeää huomioida perhe ja vanhemmat. Perheinterventiolla pyritään sanottamaan perheenjäsenille ikätasoisesti mitä sairastuminen tarkoittaa ja millä tavoin se voi näkyä perheenjäsenen toiminnassa. Intervention tarkoitus on ehkäistä häpeän ja puhumattomuuden stigmaa. Vanhempien tuki hoidon aikana on tärkeää, jotta vanhemmat pystyvät tukemaan nuortaan tervehtymisessä mahdollisimman hyvin. Lisäksi vanhempien tuella pyritään ehkäisemään vanhempien uupumista haastavan ja rankan elämänvaiheen aikana. Vanhemmat ovat ymmärrettävästi kovilla lapsen sairastuessa. Myös koulun ja muun sosiaalisen verkoston huomioiminen on tärkeää, jotta nuori saa riittävän avun toipumisen tueksi. Yleisesti koulut ovatkin hienosti muokanneet erilaisia tukitoimia nuorten koulunkäynnin tueksi.


Kaiken kaikkiaan kannustan nuorten lähellä olevia ihmisiä ottamaan rohkeasti puheeksi jos herää pienikin huoli nuoren voinnista. Älä jää miettimään vaan ota yhteys alan ammattilaiseen ja kerro huolenaiheesi. Yleisenä ohjenuorana sanoisin että mielummin ota yhteyttä "liian pienestä" huolesta kuin jo pitkään jatkuneesta tilanteesta, jossa nuoren vointi on voinut mennä jo varsin huonoksi. Nuoret osaavat peitellä huonoa oloaan. He eivät yleensä halua huolestuttaa vanhempiaan eivätkä muutenkaan usein koe luontevaksi puhua vanhemmilleen henkilökohtaisista asioista. Useimmiten puheyhteys palautuu avoimeksi muutaman vuoden sisällä jos suhde vanhempiin on ollut luottavainen ja hyvä ennen murrosikää.



Nuorten mielenterveyteen liittyvissä huolissa voi ottaa yhteyttä esimerkiksi kouluterveydenhuoltoon tai terveyskeskukseen. Useimmilla paikkakunnilla on nuorille matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, joiden yhteystiedot löytyvät paikkakuntasi internetsivuilta. Yksityisen sektorin palveluita voi myös käyttää nuoren tilanteen arvioinnissa ja hoidossa. Yksityisen puolen etuna on nopea hoitoon ja arvioon pääsy.

Nuoren ollessa itsetuhoinen on ensisijainen yhteydenotto lääkäripäivystys, jossa lääkäri arvioi nuoren osastohoidon tarpeen. Tämä on joskus aiheellinen turvatoimi nuoren suojaksi.


Huolimatta raskaastakin aiheesta on hyvä muistaa että valtaosa nuorista kasvaa ja kehittyy ilman tukitoimia tai hoitoa vaativia mielenterveyden häiriöitä. Lisäksi on lohdullista todeta että mielenterveys on alati muuttuva tila, jota voidaan kehittää, kasvattaa ja hoitaa.Nuoren mieli on joustava ja ajoissa aloitettu hoito tehoaa yleensä hyvin. Vanhemman on lohdullista tietää myös että nuoruudessa on hyvät mahdollisuudet korjata ja paikata mielenterveyden haavoja. Nuoruudessa tehdyt korjausliikkeet auttavat usein pitkälle aikuisuuteen.


38 views