Search
  • Mia Björk-Niemi

Kiusaaja työyhteisön myrkyttäjänä

Tutkimusten mukaan yli 100 000 suomalaista kokee olevansa työpaikallaan kiusattu. Mutta mikä ihme saa aikuisen ihmisen käyttäytymään kuin hiekkalaatikolla oleva leikki-ikäinen, joka vasta opettelee vuorovaikutusta ja sosiaalista kanssakäymistä toisten kanssa?


Yleensä kiusaaja on työtoveri tai esimies. Kiusaaja voi olla myös jokin ryhmä työpaikan sisällä tai esimiehen alainen. Pitkään jatkuessaan kiusaaminen vaikuttaa yksilön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, jolloin myös työnlaatu sekä tehokkuus laskee. Puhumattakaan elämänlaadusta.

Työyhteisön jäsenten väliset ristiriidat ja huono tunnelma heijastuvat yhteisön muihin jäseniin heikentäen selvästi ilmapiiriä ja yhteisön toimivuutta.


Työpaikkakiusaaminen voi ilmetä monin eri tavoin. Se voi ilmetä ilmein, sanoin, teoin tai elein. Se on huonoa käytöstä työpaikalla; nöyryyttämistä, haukkumista, mykkäkoulua tai toisen tahallista mustamaalaamista tai vähättelyä. Kiusaaminen voi ilmetä käytännössä hyvin monella eri tavalla, yhteisenä piirteenä kuitenkin se, että sillä on selvä haittaava vaikutus työntekemiseen.


Kiusaamiseen tulisi puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kiusattu voi pelätä asian esille ottamista ja siitä puhumista. Kiusattu ja kiusaaja näkevät usein tilanteen hyvin erilaisena ja tärkeää onkin kuulla molempia osapuolia ja tarvittaessa käyttää ulkopuolista, puolueetonta työnohjausta apuna tilanteen selvittämisessä.

Kiusatulle on tärkeää tulla kuulluksi ja kohdatuksi juuri sellaisena kuin hän tilanteen kokee. Tilanteen paheneminen pelottaa ymmärrettävästi ja keskustelussa on tärkeää ylläpitää turvallista ilmapiiriä, jotta kiusattu ei koe tulleensa vähätellyksi.


Kiusaaja kokee usein, syystä tai toisesta omat tekonsa ja sanansa oikeutetuksi. Kiusaajaksi koettu ei välttämättä tunnista itseään kiusaajaksi, jonka vuoksi asiallisen keskusteluyhteyden luominen voi olla joskus pienen työn takana. Napakka, nopea puuttuminen työpaikan kiusaamistilanteisiin tai ilmapiiriongelmiin on aiheellinen, jotta kiusaamisesta ei tule osa työpaikan kulttuuria.


Jokaisella työpaikalla on omat pelisääntönsä ja arvonsa, joita työntekijöiden tulisi parhaansa mukaan noudattaa. Mikäli yhteisössä havaitaan poikkeavaa, huonoa käyttäytymistä tai jopa selvää työtoverin kiusaamista, on siitä hyvä antaa palautetta. Palautteen voi antaa omien kykyjen ja voimavarojen puitteissa suoraan huonosti käyttäytyvälle työtoverille tai vaihtoehtoisesti aina voi, kannattaa ja pitääkin kääntyä esimiehen puoleen, jonka velvollisuus on puuttua työpaikan ongelmiin.

Esimiehen tehtävä on puuttua työntekijöiden välisiin kiusaamistilanteisiin. Puuttumiseen kuuluu kaikkien osapuolien kuuleminen, ongelmatilanteeseen ratkaisujen miettiminen ja toimenpiteiden riittävyyden varmistaminen sekä jatkoseuranta. Ennuste on aina parempi mitä nopeammin kiusaamiseen päästään puuttumaan.


Jos koet tulevasi kiusatuksi työpaikalla:

1. Älä jää yksin. Kerro asiasta ja pyydä apua esim. työtoverilta, esimieheltä, työsuojeluvaltuutetulta tai työterveyshuollosta

2. Huolehdi omasta jaksamisestasi. Varaa tarvittaessa aika työterveyshuoltoon. Useimmissa työterveyshuolloissa on mahdollisuus lääkärin lähetteellä päästä ammattilaisen kanssa puhumaan jos tilanne rassaa

3. Vaadi, tai pyydä tukenasi olevaa ihmistä vaatimaan kiusaamistilanteen selvittämistä

4. Ole rehellinen, jotta kokemuksesi kuullaan juuri sellaisena kuin sen koet

5. Tarvittaessa ylimmän johdon on huolehdittava että esille tulleet kiusaamistilanteet selvitetään ja niiden jatkuminen selvitetään. Ylimmän johdon tehtävänä on huolehtia kiusaamisen ennaltaehkäisystä kehittämällä toimintaa ja laatimalla ohjeet poikkeustilanteiden varalle.

6. Mikäli koet lähimmän esimiehen toiminnan kiusaamiseksi, ota yhteys ylempään esimieheen.


Itse näkisin että jokaisen työyhteisön tulisi kehittää toimintaansa siten ettei siellä olisi tilaa kiusaamiselle. Tutkimusten mukaan kiusaamista esiintyy usein työpaikoilla, joissa työntekijöiden välillä on runsaasti kilpailua. Tutkimustuloksia hyödyntämällä päästään vaikuttamaan suoraan sinne missä ihmisten väliset kipupisteet sijaitsevat.

Sanonta, siellä missä on ihmisiä, siellä on kiusaamista pitää varmasti hyvin paikkansa. Työpaikat ovat usein kuin aikuisten hiekkalaatikko, jossa heitetään hiekkaa toisten päälle kun harmittaa.

Jokaisella työpaikalla tulisi olla nollatoleranssi kiusaamisen suhteen. Kukaan meistä ei halua tulla kiusatuksi, ei kiusaaja itse eikä kiusatuksi tuleva.


* Arvosta

* Kunnioita

* Hyödynnä omaa ja toisten osaamista

* Jokaisella on yhteisössä paikkansa ja tehtävänsä

* Selkiytä työkuvasi ja keskity siihen. Usein ristiitoja syntyy jos työnkuvat ovat epäselviä, jolloin herkästi valuu toisen tontille ja tulee ehkä astuneeksi vahingossa toisen varpaille.


Herättelen jokaista miettimään omaa rooliaan työyhteisössä. Mitä juuri minä tuon yhteisöön ja minkälainen tunnelma esim kahvihuoneeseen tulee kun astun huoneeseen?

Hyvinvoiva työyhteisö tuottaa huomattavasti enemmän ja tehokkaammin kuin yhteisö, jossa riidellään eikä yhdessätekemisen meininkiä ole. Mitä ajattelet, miten sinä voit edistää oman työyhteisösi hyvinvointia? Tai mitä aiot tehdä jos havaitset yhteisössäsi kiusaamista tai muuten huonoa käytöstä?


50 views